"Ymmärrätte varmaan nyt
ettei pennun kanssa voi ruokailla arvokkaasti.
Lapset on lapsia.
Nauti tässä sitten sunnuntain katkiksista
kun pentu tunkee päälle,
eikä ymmärtänyt katkisten päälle mitään.
Heitteli niitä ympäriinsä ja jemmasi maton alle...
Voi jee!"
Voi Tinka, koita nyt kestää. Kyllä se lapsi siitä aikanaan rauhoittuu ja oppii kunnialliset pöytätavat. Mutta kamala hommahan siinä on, kun pitää sitten etsiä niitä kaikkia pennun pudottelemia ja jemmaamia ruokia.
VastaaPoistaEi se ole aina helppoa olla Valtaapitävä Kissa. Tsemppiä!
Friede:
VastaaPoista"Kiitti myötätunnosta ja kannustuksesta!! Kyllä se siitä helpottaa kunhan riiviö vähän vielä kasvaa, kai?!"
Ihana! Täällä myös iso ja pikkukisu, valtataisetlu ja muonan jemmaus:)
VastaaPoistaVoihan pentu! Sellaisia ne kakarat ovat, koettelevat hermoja (myös nauruhermoja ;-))
VastaaPoistaIsoissa kissoissa on kieltämättä puolensa - pennut ovat niiiin ihania mutta toisaalta isot kissat rauhallisuudessaan ja viisaudessaan ihan parasta. Tulos = kaikki kissat ovat ihania ;-)
Meillä kyllä menee siihen rauhoittumiseen vielä ehkä muutama vuosi, äskenkin vedettiin hurjaa rallia, pomppuja ja syöksyjä sekä liitoja ja huonekaluihin törmäämisiä...
Meillä 18 v. Tahvo-kissa ei varmaan enään elä kauaa, laihtuu eikä syö mitään...surullista...
VastaaPoistaEi sitä ruokaa saa maton alle kätkeä:)
VastaaPoistaHymytyttö:
VastaaPoistaKuulostaapa tutulta ;D
Saila:
Niinpä, kaikki kissat ovat ihania!!
Täysin ei taida rallit milloinkaan loppua :D
marjamatilda:
Surullista kuultavaa!
Myrsky:
Oisko se jemmassa siellä pahan päivän varalle?!