Väliviikolla, 2

Hankeilu,

onkohan sellaista sanaa suomenkielessä olemassakaan. Vai liekö ihan oma sanani.

Mielestäni se kuvaa kuitenkin asiaa josta kuvia :)

Lunta on tullut itä-Suomeen paljon.

Lenkille lähtiessäni mietin minne päin menisin...

Silloin ajatus pälkähti päähäni.

Metsään. Oman pihan viereen...

Hankeilin päivittäin, joskus heti aamusta otsalampun valossa,
toisena päivänä päivänvalossa, joku päivä illasta :)

Lumi upotti välillä puoliväliin reittä.

Kahlasin, astuin, poljin uusia polkuja, aina eri kohtaan jotta varmasti upotti.

Tästä tuli mieleeni sanan hankeilu...

... voitte uskoa että tuli hiki.

Tunnin aikana olin edennyt kilometrin.

Mutta mukavaa on ollut!!

Väliviikolla, 1

Aikaisemmin syksyllä, marras-, joulukuun vaihe, ehkäpä.

Rakas pojantytär

Joulupöydän aloittamista...

Juuri kun kerroin etten viime vuoden aikana tehnyt käsitöitä

niin väliviikolla neuloin sitten kolmet villasukat ;D :D

...lasten, naisten ja miesten.

Yhdet tekeleet nytkin puikoilla.

Taitaa käsityö into nostaa päätään, hyvä niin.

Hieman vuodesta 2017

Vuosi meni, 

Tinka poistui keskuuudestamme 11.2.

Minni poistui keskuudestamme 22.5.

Neko muutti tyttäremme luo syksyllä.

Äitini alzheimer muutti häntä kovasti.

Koko kevään kärsin poskiontelotulehduksista, silmien kuivuudesta,

äänen häviämisestä ja ennenkaikkea väsymyksestä ja päänsärystä. Kunnes,

pääsin puhtaaseen taloon 31.7. "Oma" päiväkoti lopetti toimintansa 30.6.

Kesän liikuin ja liikuin.

Lenkkeilin metsässä, pyöräilin töihin (työmatkaa kertyi noin 40km/pvä),

pisimmät sauvakävelyt 20km.

Ennenkaikkea nautin lapsenlapsistamme :D

Ja kesästä!

Käsityöt unohtuivat kokonaan ja äänikirjat ovat olleet kovassa kuuntelussa.

Töiden alettua syksyllä, olin todella tohkeissani uusista kuvioista

ja olen pitänyt uudesta paikasta kovasti.

Keskimmäinen ja miniä saivat uuden koiran, Lindan, se onkin jo uusi tarina....

Liikkuminen jatkuu.

Siinä noin lyhykäisyydessään...

Paljon muitakin tärkeitä asioita vuoteen mahtui ;)

Muutamia kuvia lenkeiltäni

Tällä aloitetaan uusi ponnistus päivityksille ;)

Höpinää...

Heppatyttö

Tallilla on kiva harrastaa muutakin.

Kysyin minkälaista hiihtäminen oli,

vastaus oli hyvin yksiselitteinen: "Hankalaa!"

Mullan vaihto viikko...

Laitoin paljaan rungon alle jotakin heinää...

Arvasin jo istutusvaiheessa miten siinä käy ;D

Heinän päällä oli heti istuttu, sitä oli revitty ja lie maisteltukin.

Sitten,

joko työt ovat tulleet mukanani kotiin

tai väsymys valtaa mielen ;D

"Hei, apua, olen jumissa täällä!!"

"Koeta kestää, olen tulossa!

Kiipeily on väärinpäin hieman hankalaa!!"

Mutta, hupsun höpinöistä huolimatta,

oikein mukavaa alkanutta viikkoa,

minä olen lomalla ;)

♥

.

Nemiran Nurkkauksesssa valmistuu yhdessä sujauksessa kauniita sukkia ;)

Siellä ihastelin kaksivärisiä piirakoita,

niitä oli "ihan pakko" minunkin kokeilla.

Valitsin väreiksi suklaan ja toffeen.

Niistä tuli aivan ihanat!

Kankaan kierrätystä, äitini muutoissa olen ottanut kankaita itselleni.

Tästä mustavalkeasta vanhasta kankaasta

ompelin itselleni töihin toislaitasen tunikan.

Viikonloppuna pääsin piiitkästä aikaa halkoja pinoamaan.

Että tykkään tästä hommasta,

voisin jatkaa, jatkaa... (niin kauan kuin selkä kestää.)

Siinä hommassa on jotakin rauhoittavaa,

näkyvää, hyödyllistä, jumppaa... 

No, huvinsa kullakin ;D

♥

Elämänvaihe

Jotenkin on tyhjä olo.

Taas on yksi elämänvaihe niin äitini kuin minunkin elämässä päättynyt.

Toukokuussa lajittelin, pakkasin, hävitin tavaraa

äitini 80 neliön kolmiosta 30 neliön yksiöön.

Nyt on sama homma tehty yksiössä.

Asioiden edetessä todennäköisesti seuraava asunto on oma huone.

Tällä hetkellä tavarat ovat autotallissamme,

varaston vuokra-aika alkaa helmikuussa.

Luopumista, monesta asiasta,

kodista, "lapsuudenkodista", enää ei mennä äidin luo samalla tavalla.

Omia tunteitani, mutta pääasia on äitini asioiden järjestyminen.

Äitini ei kokenut/tuntenut asuntoa missään vaiheessa omakseen.

Sairaus alkoi edetä nopeammin...

Tavaroiden siirto tapahtui eilen.

Itse olin yksikätisenä vain piälysmiehenä,

kanto-, ja siirtoapu on aina järjestynyt heti.

Jätin avaimet, lähdin viimeisenä asunnosta.

Sillä hetkellä tunsin surua.

Se oli eilen, tänään on uusi päivä  ♥

Huh!

Tämän aamun lukemia seitsemän aikaan.

Töistä tultuani kuuden aikaan illalla

lukemat eivät ole paljon muuttuneet.

Nyt voisi sanoa että pakkasta on.

Uuneja on lämmitetty kovasti.

Kyllä me taretaan ;)


♥

♥

Ensimmänen risukasa laitettu ojennukseen ;)

Jätin sydämen hyvin yksinkertaiseksi ja tein siihen vain pitsistä rusetin.

Ohje; Suvikumpu: risusydän

Illan pimeässä ei näytä valokuvassa miltään :(

♥

Nyt on ensimmäiset sukat tälle vuodelle valmiit ja käyttöön annettu.
Niistä jätelangoista ;)

;D

Muutama yö...

...joulu lähenee vaikka joulumieli ei ole vielä löytynyt.

Äitini kotiutusta yritettiin, 

vajaan vuorokauden kuluttua palautettiin vuodeosastolle.

Ryhmäkoti paikkaa odotellaan, tosin jonot on pitkiä.

Pieniä pilkahduksia on näkynyt,

kuten katsellessa prinsessamme joulupuuhia.

♥

Vävykin tiesi mistä anoppi pitää..

Hän toi minulle villalankavyyhtejä.

Tokihan jotain piti puikoille laittaa ;)

♥

Lahjat hankittu ja paketoituna.

Salaisuuksia kuiskuteltu ♥

.

Kyllä se jouluinen mielikin löytyy,

viimeistään aattona!

!!!

Ei hyvä

Minun streptokokki vastaukseni oli negatiivinen!

Pikku-veljeä on päästy katsomaan ♥

Mummin kulta, pieni ja kurttuinen ;)

♥

Viikolla sain väkerrettyä pienen jouluasetelman vanhaan matkalaukkuun.

Äitini kotiutetaan tänään.

Kotihoidon turvin kokeillaan kotona oloa...

Siihenpä ne hyvät uutiset loppuvat :(

Eiliseen asti olin töissä särkylääkkeiden avulla,

olihan meillä joulujuhlaa, vajausta henkilökunnasta, opiskelijan ohjausta

 ym. tekosyytä miksi piti olla kipeänä töissä.

Nyt en enää jaksanut. Selkä taas tosi kipeänä.

Lääkäriin, voimakkaammat kipulääkkeet, liikuntaa ja lepoa.

Jos olin jonkinlaisen joulufiiliksen  viikolla saanut

kyllä se on jo hävinnyt.

 

Sekasorron vallitessa kotona sain kuitenkin joulutervehdykset kirjoitettu ja postiin.

Kaikesta valituksesta huolimatta,

mukavaa viikonloppua kaikille!

♥

Syksy ja hyvää mieltä ;)

Kyllä se on myönnettävä,

syksy on.

Kuvaa ottaessa kello oli kahdeksan illalla

ja ulkona on tooosi pimeää.

Meillä kun ei ole niitä kaupunkilaisten katuvaloja  ;)

Mulla kun on noita käsitöitä aina tekeillä

eikä niillä kaikilla ole tekohetkellä vielä uutta kotia.

Niitä vain on niin mukava tehdä.

Työkaverini on ollut kohta kaksi viikkoa kipeänä

ja häntä halusin ilahduttaa.

Niin tämä virkattu peitto löysi uuden kodin,

samaan pakettiin laitoin vielä neulomani sukat.

Tarkastajat olivat myös antaneet hyväksyntänsä ;D

♥

Syksyä keittiöön...

...muutamia kanervan-, ja mustikan varpuja,

...jäkälää ikkunan väliin,

ja iltapuhteina matto ;)

♥