Ei hyvää päivää ;(

Nyt tuntuu ettei päivä paista risukasaan.

Kun selviät yhdestä asiasta,

seuraa sitä toinen selvitettävä.

Äitini asiat tällä hetkellä kunnossa,

siltä osin kuin ne nyt voivat olla.

Muillakin lähimmäisillä asiat kunnossa.

Onko aika minun levätä, kun ei sitä itse tajua,

kyllä keho ilmoittaa.

Selkäkin on kestänyt, niin sitten käsi.

Vasen käsi on nyt vihoitellut minulle,

särkylääkkeillä olin kaksi viikkoa töissä ja sitten luovutin.

Työterveysasemalle siis.

Jos käsi oli kipeä sinne mennessä,

poistullessa se vasta kipeä olikin!!!

Lääkäri tökkäsi siihen kaksi kortisonipiikkiä.

Sitten koski ihan aikuisten oikeasti.

Käsi oli hyvin oudon tuntuinen kivun lisäksi,

tunnottomuutta ja paineen tunnetta.

Kai ne kuuluivat asiaan, mutta kättäni ennen ole sörkitty

ja tunne säikäytti kovasti.

Kotiin palattuani nukuin neljän tunnin päiväunet

ja illalla piti saada piristystä.

Kaivoin yksikätisenä äitini tavaroista löytämäni "jalkalaitteen" kokeiluun.

Ukkokultani siihen vedet kantoi ;)

Hierova, hyrisevä laite kiinnosti myös kissoja.

Sitä piti käydä ihmettelemässä ja vettäkin kokeilemassa ;)

"Minä ainakaan mitään tassuhoitoa tarvitse!

Kattokaa vaikka hyvin hoitamiani tassuja!"

...mutta, palatakseni vielä käteen,

kortisonia saaneet lohduttivat että kipu kyllä helpottaa...

♥