keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Pahoinpitely


Ikävän nyt kerron teille...
Sain töihin puhelun...
 Ensimmäiset itkut itkin silloin...

Vanhin lapsistamme, syntymävuoden mukaan aikuinen,
 täysin puolustuskyvytön,
 kaikin puolin päivittäisissä toiminnoissa autettava
(syötettävä, puettava, nosteltava,
 oma toimista liikkumista ei ole ollenkaan),
 oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.
 Hän on asunut ko. palvelutalossa viisi vuotta.
 Nyt toinen asukas oli käynyt kiinni,
 tuloksena kolme luuta vasemmasta käsivarresta katki, 
 aivan katki-poikki.


Repesin totaaliseti töissä,
 olin hysteerinen,
 itkuni muuttui hysteeriseksi huudoksi...
 Sain koottua itseni,
 ajoin sairaalaan, en muista miten...


Oli oltava vahva, tuettava ja rauhoiteltava lapseni.

 Mieheni, lapsemme isä saapui myös kohta.

 Tämä uskomattoman upea, esikoisemme 
 ei kertaakaan sanonut että koskee,
valittanut tai huutanut.
 Olin jo miettinyt että otan töistä palkatonta,
 ja lapsemme kotiin.
 Hän ilmoitti että on sopinut niin paljon menoja 
 eikä peru niitä...
 Ei tullut kanssani.

 Käsi on kipsissä ja tästä eteenpäin mennään!

 Itkuisin tuntein kirjoittelen ja kerron..


 Me mietimme jatkotoimenpiteitä,
 talo miettii jatkotoimenpiteitä...


 Huomenna on uusi päivä...


10 kommenttia:

  1. Voi miten surullista:( Miten tälläistä pääsee oikein käymään? Onko asukas omaa ymmärtämättömyyttään käynyt kiinni? vai tahallaan? Näitä kysymyksiä tulee, kun ei tiedä tilannetta tarkemmin. Mutta ikävä on tapaus.
    On sinulla vaan sisukas esikoinen, nostan hattua teille ja hänelle. Voimia päivääsi.

    VastaaPoista
  2. Voi. On ikävää ja murheellista. Ihan käsittämätöntä, väkivalta puolustuskyvytöntä kohtaan tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta ja kohtuuttomalta. Ei ihme että sinuunkin sattui kovasti. Lapsesi vaikuttaa itsenäiseltä aikuiselta, mutta kyllä tuollainen pahoinpideltyäkin tietysti järkyttää. Hyvä että voitte miehesi kanssa tukea toinen toistanne vanhimman lapsenne tukemisessa.

    VastaaPoista
  3. Kamalaa! Mitä ihmettä, miten tuollaista voi sattua???
    Voimia ja haleja teille kaikille!

    VastaaPoista
  4. Voi miten ikävää.

    Miten toinen ehti niin pahaa jälkeä saamaan aikaiseksi, ilman kenenkään väliinmenoa???

    Voimia teille kaikille!

    VastaaPoista
  5. Voi Kirsikka! Toivon voimia sinulle, ja koko perheellesi. Olen niin pahoillani tapahtuneesta ja tilanteesta, etteivät sanat riitä. Voimia teille ja halauksia!

    VastaaPoista
  6. Voimia! Surullista, että tuollaista pääsee tapahtumaan. :(

    VastaaPoista
  7. Annu Valo-

    Niiin surullista!
    Onpa reipas poika kuitenkin:)

    Oma esikoinen pahoinpideltiin muutama vuosi sitten niin, että poika oli ojanpohjalla ja iso kaveri potki silmittömästi (onneksi reppu suojasi pojan päätä) ja paikallaolijat näkivät verisen käden repun alta!
    Tulen niin surulliseksi ja vihaiseksi tälläisestä!

    Ajoin sairaalaan pahoinpitelijän kodin kautta ja kun avasin auton oven ja näytin isälle miltä meidän poika näytti verilammikossa auton takapenkillä, meni isältä jalat alta!

    Syytä silmittömään väkivaltaan ei tekijä osannut selittää, mutta on nyt onneksi joutunut laitokseen 18 ikävuoteen asti!

    Eli iso iso voimahali täältä!!!!

    Annu Valo-



    -Perhonen-

    Istuu hiljaa niityllä,
    auringon paiste kasvoilla.
    Katsoo kohti taivasta,
    heinätupsu peittona.

    Aurinko hänet herättää,
    kultasäteitä lähettää.
    Hän luonamme jälleen on,
    kevään ensi perhonen.

    Annu Valo-

    VastaaPoista
  8. Voi kamala! Aina välillä kuulee näitä tarinoita, ja joka kerta ovat yhtä kamalia :( Ei voi kuvitellakaan miltä tuntuu äitinä ja omalle kohdalle sattuessaan.

    Mutta selvästikin reipas ja hieno ihminen tämä teidän lapsi! Eteenpäin on mentävä ja toivottava että toipuminen (sekä fyysinen että psyykkinen, sekä itse pahoinpitelyn kohteeksi joutuneen, että lähipiirin!) sujuu ongelmitta!

    Voimia ja jaksamista Sinulle, lapsellenne ja koko perheelle!

    VastaaPoista
  9. Olen hyvin pahoillani siitä, että tuollaista tapahtuu... Aina ei voi ymmärtää kaiken tarkoitusta; voi vain ihmetellä miksi, miksi.

    Voimia koko perheellenne!

    VastaaPoista