Olen taas ollut viisi viikkoa äitini luona
yötä päivää.
Hänen vointinsa vaihtelee tosi paljon,
alamäkeä mennään.
Töihin menoni lähestyy ja äitini asioita on järjesteltävä.
On tosi vaikeaa seurata hänen huononemistaan.
Kotona olen käynyt viikonloppuisin,
äiti mukana.
Aada ja ukki touhuilemassa autotallissa.
Katsastuskonttorilla pakollinen vuosittainen käynti.
Ompelutarvikkeisiin tutustumista...
... tuttavuutta bambusankojen kanssa.
... isomummin kaappien siivousta.
Kevät on tullut!!
Näin täällä :)
Raskasta huomata, kun rakkaan läheisen kunto huononee. Voimia! Suloinen Ada!
VastaaPoistaKiitos Satu!
PoistaTotta puhut, raskaalta tuntuu.
Toivotan sinulle ja äidillesi voimia vaikeana aikana. Tässä postauksessa on hieno kaari, toinen tyttö elämänsä illassa ja toisella vielä koko elämä edessä.
VastaaPoistaKiitos Cheri!
PoistaKyllä vain, vanhimman ja nuorimman kanssa päiväni vietän. Tiedä aina välillä kumpaa pitäisi vahtia enemmän ;)
Voimia sinulle ♥
VastaaPoistaKiitos Minna!
PoistaLäheisen huononemista on kyllä aika kamala katsella. Voimia sinulle! Onneksi sinulla on noita iloisiakin asioita tasapainottamassa ;)
VastaaPoistaParempaa kevättä!
Kiitos Henna!
PoistaAsiaa on hirveän vaikea myöntää itselleen. Järki sanoo mutta sydän ei.
Onneksi iloisia ja positiivisia asioita, tunteita löytyy paljon ;)
Voimia sinulle ja äidillesi!
VastaaPoistaKiitos!!
PoistaKiitos!!
VastaaPoista